Edistystä

Työt alkaa torstaina. Helpottavaa, ja kuitenkin niin haikeaa. Mihin se pitkä kesä hävisi?

Tänään käytiin katsomassa meidän vihkikirkkoa. Minä kun olen ollut siellä vain kaksi kertaa, ja kummatkin kerrat istunut parvella. Noh, nyt on nähty ja on kyllä niin kaunis kirkko! Käytyvä ei ollut liian pitkä, ja alttarin yläpuolella on aivan mahtavat lasimaalaukset. Kun käveltiin hitaasti, käsi kädessä käytävää pitkin kuului yhtäkkiä urkumusiikkia. Kanttori harjoitteli. Vähänkö tuli fiilistelyä omia tulevia häitä. Suunniteltiin missä kukakin istuu ja seisoo, ja mietittiin että O:n äiti voisi lukea jonkun raamatun tekstin. Siellä oli myös flyygeli, jolla bestman soittaa mm. meidän sisääntulomarssin. Niin, ja kurkkasin myös mihin piiloudun ennenkuin kävelen isin saattamana alttarille. :)

Samalla tuli aloitettua kuntoilu. Mentiin pyörillä kirkolle ja takaisin, tulipa pyöräiltyä n 16 km yhteensä. Ihan hyvä alku. Tarkoituksena on myös mennä joka päivä (jos sää vain sallii) pyörällä töihin. Siitä tulee n. 15 km päivässä.
 
Viimeisetkin tarvikkeet hääkutsuja varten on nyt ostettu, eli ei tarvitse kuin aloittaa leikkaaminen ja liimaaminen. Jos vielä saisi O:n innostumaan joku päivä. Lisäksi kaaso on tulossa tänne jossain kohtaa askartelemaan photo booth propseja. Itseasiassa pitäisi tehdä lista kaikista askarteluista, niitä kun on tullut huomaamatta lisää :D

Ja ollaan muuten varattu valokuvaaja. Tehtiin nyt sitten tässäkin asiassa (O:n takia) kompromissi ja valittiin harrastelijakuvaaja. Hän on kyllä todella taitava ja hänellä on silmää. Ja vuosi aikaa harjoitella ja kehittyä lisää. Tästä lisää joskus myöhemmin.

Pelkkiä hyviä asioita on tapahtunut tänään. Nyt on tarkoitus nauttia viimeisistä lomapäivistä ja laittaa koti kuntoon. Töissä ollessa ei oikein tahdo voimat riittää ikkunanpesuun sun muuhun.