31. maaliskuuta 2013

Hih, tuli tarkistettua häätili. Ja hei, ollaan saatu puolet budjetista kasaan. Mahtavaa!

30. maaliskuuta 2013

Siitä kirkkokonsertista...

Huhhuh, niin raskas työviikko takana etten ole jaksanut kertoa edes siitä viimeviikkoisesta häämusiikkikonsertista jossa oltiin. Mutta tässä tulee.

Käytiin siis Raision kirkossa kuuntelemassa häämusiikkia. Päivä ei ehkä ollut paras, sillä minua oli aamusta asti yskittänyt. Ja tietenkin sitten kirkossa, jossa pitäisi olla hiljaa ja kuunnella se yskä yltyy kamalaksi...Onneksi oli mynthonit ja vesipullo mukana.

Minulla oli jo omat suosikkini, mutta ajattelin että avoimin mielin mennään kuuntelemaan. Ensimmäinen marssi oli melodialtaan tuttu, mutten tiennyt että sitä käytetään häämarssina. Kyseessä on siis E. Elgarin The Land of Hope and Glory. Kirkossa soi kohta joka alkaa tuon videon kohdasta 1:50.


 Kirkossa konsertti jatkui R. Wagnerin Morsiuskuorolla oopperasta Lohengrin, F. Mendelssohnin marssilla näytelmästä Kesäyön unelma sekä G.Verdin Grand March oopperasta Aida. Kaikki perinteisiä, ja tunnistinhan minä ne lopulta vaikka alut hämäsivät.





Marssien välissä kuultiin muutama "kirkoon sopiva" laulu kuten F. Schubertin Ave Maria ja T. Kirkkomäen Häälaulu (joka oli minulle ihan tuntematon). Tuon Ave Marian kuullessani minulla nousi kaikki karvat pystyyn ja hyvä ettei kyyneleet valuneet poskia pitkin. Niin kauniilta se kirkossa kuulosti. Minä yhdistän kuitenkin tuon kappaleen hyvin vahvasti jouluun, enkä siksi osaa kuvitella sitä meidän kesähäihin. Hyvin kaunis kuitenkin.


Häämarssien jatkuessa omat suosikkini soivat. Nimittäin T. Kuulan Häämarssi ja M. Hakanpään Trumpettisävelmä. Siinä välissä kuultiin myös E. Melartin Juhlamarssi näytelmästä Prinsessa Ruusunen. Aikaisemmin O ei oikein ole pitänyt tuosta Trumpettisävelmästä. Hänen mukaansa se on liian mahtipontinen ja "pomppiva". raision kirkon kanttori soitti sen kuitenkin rauhallisemmin ja tasaisemmin ja O pitikin siitä versiosta hyvin paljon. Jei! Marko Hakanpää sattuu olemaan Turun Mikaelinseurakunnan kanttori, ja Turun Mikaelinkirkossahan meidän on tarkoitus mennä naimisiin :)


 



Minusta tuo Trumpettisävelmä on kivoin. Minusta naimisiinmeno on iloinen asia ja haluan kuuluttaa kaikille että tänään on elämäni onnellisin päivä. Tämän tahtiin olisi upea kävellä kirkon käytävää pitkin. O:n äiti olisi sitä mieltä että se sopii paremmin ulosmarssiksi ja että sisääntulomarssin pitäisi olla rauhallisempi. Itse en ymmärrä miksi alttarille kävellessä pitäisi soittaa jotain vakavan kuuloista ja haikeaa :/ Toisaalta Toivo kuulan Häämarssi olisi todella kaunis sisääntulomarssina. Pelkään vain että jos Trumpettisävelmä olisi ulosmarssina, niin kukaan ei enää kuuntelisi sitä vaan kiiruhtaisi kirkosta ulos hääparin perässä.

Viimeisiä kappaleita kirkossa oli Pekka Simojoen Rakkaus on lahja Jumalan sekä Minä tahdon. Näiden kappaleiden soidessa moni paikalla ollut morsian itki, ja ovathan laulujen sanat kieltämättä kauniit.



Noin. Huh, tulipas pitkä postaus.

Mukavaa Pääsiäistä!

22. maaliskuuta 2013

Perjantai ja parempi mieli

Tämä viikko on ollut aivan perseestä. Joka päivä tällä viikolla olen lähtenyt töistä pahalla mielellä. Eikä ole ensimmäinen kerta. Eilen pääsin juuri ja juuri sisään kotiovesta ja sitten tuli itku. Nyt ei siis kaikki ole hyvin töissä.

Sain myös tietää että syksyllä minulle ei enää ole töitä kyseisessä paikassa. Toisaalta olen todella helpottunut, sillä olen ollut kahden vaiheilla jo pitkään. Toisaalta taas viihdyn paikassa ja työkaverit ovat aivan mahtavia. Mutta se yksi henkilö...

Tästä viikonlopusta olisi tullut kamalan masentava ellei työkaverini olisi ilahduttanut minua aamulla. Hän oli kysellyt töitä toisesta paikasta ja vinkkasi siitä myös minulle. Ja niinpä otin yhteyttä kyseiseen paikkaan ja nyt on sitten maanantaina haastattelu. Henkilö jonka kanssa juttelin kuulosti todella mukavalta (vaikka keskeytin hänet kesken palaverin). Jännityksellä siis odotan maanantaita. :)

Nyt aivan ihanaa viikonloppua teille kaikille! Huomenna kuuntelemaan häämusiikkia kirkkoon, sen lisäksi ohjelmassa pelkkää löhöilyä. Työviikko on ollut niin rankka että olen joka päivä mennyt nukkumaan klo 21 :/

20. maaliskuuta 2013

Kirkkomusiikkia miettiville

Hoi kaikki turkulaiset ja muut lähellä asustavat morsiamet! Nyt lauantaina 23.3 Raision kirkossa on häämusiikkikonsertti klo 17-18.30.

"Konsertissa seurakuntamme omat kanttorit: Katarina Engström, Sini Nieminen ja Jukka Saarinen esittävät häämusiikkia marsseista virsiin ja yksinlauluihin. Pastori Tiina Rautiainen tarjoaa ajatuksia, vinkkejä, virikkeitä ja opastusta häihin ja tulevaan avioelämään."
 Itse en ainakaan Turun kirkoista tällaista tapahtumaa ole löytänyt. Tuonnepa siis suuntaamme O:n kanssa. :)

17. maaliskuuta 2013

Hööhömpötystä kaason ja bestmanin kanssa

Nyt on vihdoin aikaa kirjoittaa eilisestä palaverista. Kaaso ja Bestman olivat täällä juttelemassa kaikesta häihin liittyvästä. Itsehän olen kertonut ihan KAIKEN kaasolleni jo. Siksi tulikin aika yllätyksenä kun bestman ei tiennyt edes häiden päivämäärää. Ehkä miehet juttelevat muista asioista ensin :P Kaiken kukkuraksi sain tietää että bestmanilla on syntymäpäivä meidän hääpäivänä...

Ilta oli oikein mukava. olin valmistanut meille kaikenlaisia herkkuja ja korkattiin sitten vielä viinipullo (tämä morsian vasta harjoittelee viinien juomista).


Tein taas macaron-leivoksia. Ja kaaso joku söi ne hetkessä :D . Taisivat siis olla hyviä. On muuten kumma. Kaikkialla lukee että macaronseja on niin vaikea tehdä ja harvemmin onnistuu. Minä olen tehnyt näitä nyt tasan 2 kertaa, ja kummallakin kerralla ovat onnistuneet täydellisesti. Ei mitään ongelmaa. Beginners luck?






Käytiin läpi kaikki mitä tähän asti ollaan saatu aikaan/suunniteltu ja mietittiin yhdessä mm. ohjelmaa häihin. Kaaso ehdottikin aika kivaa leikkiä, pitääpä tutkailla sitä vaihtoehtoa hieman lisää.

Minä tykkään askarrella, joten esim. kutsujen tekemiseen en tarvitse muiden kuin O:n apua. Mutta ne pöytäkoristekukat. Näytettiin ne kaasolle ja bestmanille ja he tykkäsivät. Kaaso ainakin oli ihan intona, että koska saa tulla tekemään.


Löysin myös uuden, kivan ohjeen neilikoiden tekoon. :) Tuossa noita kukkia nyt sitten onkin. Värimaailma tulee hieman muuttumaan, mutta muuten tuossa on ne kukat mitä pöytiinkin sitten tulee. Euroshopperin kurkkuviipale-purkit ovat juuri oikean kokoisia lasipurkkeja kukille. Niitäs iis keräilemään (otan vastaan jos jollain sattuu olemaan, itsellä tällä hetkellä tasan 1 kappale :D ). Purkit aion koristella pitsillä, kunhan oikeanlainen pitsi löytyy :)






Tänään käytiin O:n kanssa ostamassa uudet puhelimet. Kai niillä vanhoilla olisi vielä ihan hyvin pärjännyt, mutta nyt on älypuhelimet. Ilta onkin mennyt kännyköitä räplätessä...Vähän pelottaa irrottautua jostain tutusta ja turvallisesta. Miten niin kaavoihin kangistunut :P



Ja taas on viikonloppu mennyt ja huomenna pitäisi jaksaa töihin. Tulisi jo pääsiäinen ja pitemmät lomat...

15. maaliskuuta 2013

Viikonlopun odotusta

Huhhuh, taas on yhdestä viikosta selvitty. Nyt on kyllä niin väsynyt olo. Tänään oli tarkoitus leipoa, kokata, siivota. Leivoin muffineja ja siihen se jäi. Pakko tehdä loput huomenna.

Huomenna oli tarkoitus käydä käsityömessuilla, sinne kun olen aina halunnut mutta syystä tai toisesta en koskaan ole päässyt. Nyt on kuitenkin sellainen olo, ettei kertakaikkiaan jaksa. Sinne pitäisi sitäpaitsi mennä heti ovien avauduttua klo 10, sillä illemmalla kaaso ja bestman tulevat meille palaveeraamaan. Harmittaa kyllä hirveästi. Onneksi sunnuntaina vielä ehtii, jos mieli tekee (tai jaksaa meidän palaverin/illanvieton jälkeen). Palaverista lisää sunnuntaina...

Otin taas yhteyttä siihen harrastelijakuvaajaan ja ehdotin ns. vaihtokauppaa. Kun hänellä nyt kerran ei ole sitä kokemusta niin mitä jos hän tulisi kuvaamaan meidän häät ja me saataisiin kuvaus vähän halvemmalla. Minun mielestä ihan reilu ehdotus, kunnon rahasummasta kuitenkin puhutaan. Noh, tämä henkilö otti ja loukkaantui (ainakin lähettämästään vastauksesta päätellen). Kysyin onko hänellä toiminimi rekisteröitynä, kun halusin tietää haluaako hän sen pyytämänsä summan pimeänä vai maksaako siitä veroja (jolloin olisin ehkä ymmärtänyt sen 1000 euron hintapyynnön). Ja sitähän ei olisi saanut kysyä, kun kyseenalaistin hänen ammattitaidon sillä...

Noh, nyt saa riittää se homma. Jollei asioista voi keskustella kuin aikuiset niin olkoot. Hankkikoot sen kokemuksensa sitten muualta. Eli valokuvajan etsintää jatketaan. O onkin jo soitellut muutamalle ja ihan hyvältä näyttää. Eiköhän me saada sekin asia pian järjestymään.

Pitopalveluitakin on taas tullut katseltua, yhdeltä sain tänään viestiä. Tällä hetkellä vain yksi on sopivan hintainen. Vertailun vuoksi, hintaero kalleimman ja halvimman välillä 12 euroa/hlö. Kamala sanoa, mutta todellisuus on että meillä valintaan vaikuttaa eniten hinta. Eli halvimmalla luultavasti mennään. :/

No joo, nyt sohva kutsuu! Palaillaan sunnuntaina. Toivottavasti ehdin saada kaiken valmiiksi huomenna.

P.s. Yhteydenotoista huolimatta Kaasosta ei ole kuulunut mitään vähään aikaan, joten toivon että hän nyt kuitenkin ilmaantuu tänne huomenna. Muuten kyllä harmittaa hirveästi.

12. maaliskuuta 2013

Takaisin todellisuuteen(ko)

Kävin viikonloppuna vanhempien luona. Juteltiin niitä näitä, myös häistä. Ja TAAS äiti toteaa "Muista elää myös tätä päivää". Hän kokee hyvin huolestuttavaksi asiaksi sen, että suunnittelen nyt jo hääpäiväämme ja kaikkea siihen liittyvää.

Töissä viime viikolla juttelin työkaverin kanssa jotain häistä, ja hän totesi "...mutta siihen on vielä NIIN pitkä aika"

Anteeksi nyt mutta mikä näitä ihmisiä vaivaa? Koen hääsuunnittelun näin aikaisessa vaiheessa aika tärkeäksi, sillä näin isossa kaupungissa kilpailemme muiden hääparien kanssa samasta hääpäivästä, kirkosta, juhlapaikasta, pitopalvelusta jne. On siis oltava ajoissa liikkeellä. Aikaisemmin kerroinkin jo että puolet hääpaikoista, jonne soitin yli 1½ vuotta ennen hääpäiväämme oli jo varattu!

Sitäpaitsi koen suunnitteluinnostuksen/suunnitelmallisuuden olevan yksi hyvistä luonteenpiirteistäni. Kun muut perheessäni aloittavat pakkaamisen matkaa varten samana päivänä kun pitäisi lähteä, minä olen pakannut laukkuni jo muutamaa päivää aikaisemmin. miettimällä asioita etukäteen osaan ennakoida tiettyjä tilanteita, ja olen varautunut eri mahdollisuuksiin.

Ottamalla selvää asioista pystyn valmistautumaan henkisesti johonkin vaikeampaankin asiaan enkä tilanteet tullessa pelkää tai stressaa sitä enää. Tiedän myös etteivät asiat mene aina niinkuin on suunniteltu, mutta kun sen asian tiedostaa heti aluksi, niin ei pitäisi olla mitään ongelmaa.

Miksi kaikki siis kokevat tämän minun suunnitteluintoni niin negatiivisena asiana? Minä koen itseni aikuiseksi ja vastuulliseksi, kun selvitän esim. häitä varten mitä kaikki maksaa, mihin pitää varautua, koska asiat pitää hoitaa, teen säästösuunnitelman budjetille jne.

Suunnittelemalla ja haaveilemalla saan pitää taukoa tällä hetkellä aika raskaasta arjesta. Ei se tarkoita että elän jossain haavemaailmassa ja unohdan todellisuuden.

Tuntuu todella pahalta kuunnella näitä kommentteja, kun tulee oikeasti olo teen jotain aivan kamalaa. :(

10. maaliskuuta 2013

Naimisiin öisin

Nyt on tämäkin morsian nähnyt ensimmäiset hääunensa. Itseasiassa olen tällä viikolla nähnyt jo kolmena yönä unta häihin liittyen. Johtuisikohan siitä että ollaan taas jatkettu suunnittelua...

Ensimmäinen uni taisi olla painajainen. Olimme yhtäkkiä menneet naimisiin O:n kanssa ja mietin että mites nyt, kun hääpäivään on vielä ainakin puoli vuotta aikaa. Äitini vastasi ettei meillä enää mitään hääpäivää tule olemaan kun ollaan jo menty naimisiin. Unessa kysyin mitä mieltä O oli mekostani. Puku oli valkoinen ja täynnä kankaisia ruusuja (aivan kamala :) ). O:ta askarrutti eniten puvun hinta. Kerroin alkuperäisen hinnan olleen 2017 euroa, mutta olin itse saanut sen 160 eurolla. Johan kirkastui sulhasen ilme. :D Itsellä oli olo, että oli ollut pakko tyytyä halpaan pukuun.

Seuraavassa unessa havahduttiin O:n kanssa yhtäkkiä siihen että on meidän hääpäivä eikä edes valokuvaajaa ole varattu. Mietittiin että miten tässä näin kävi, miten me ei olla huomattu että aika on kulunut niin nopeasti. Muistan että hiukseni olivat sekaisin ja itse vihkimiseen oli vain muutama tunti.

Kolmas uni olikin jo ihan mukava. Muistan istuneeni O:n vieressä sohvalla ja katsoneeni häntä hymyillen. Sitten olen sanonut hänelle että "Tässä sitä nyt ollaan. Huomenna on se päivä. Jännittääkö?"


Jaahas, huomenna on taas valitettavasti mentävä töihin. Onko pakko jos ei halua?

9. maaliskuuta 2013

Hääsuunnittelua aurinkoisena lauantaina

Tänään tuli taas pitkästä aikaa katseltua valokuvaajia ja pitopalveluita, jopa yhdessä sulhasen kanssa. Olen itse aika pitkälti yksin hoitanut netistä yhteystietojen etsimiset ja hinta-arvioiden pyytämiset. Nyt tehtiin yhdessä O:n kanssa lista valokuvaajista ja pitopalveluista joihin hän aikoo ottaa yhteyttä ensi viikolla. Päätettiin myös jonkinlainen kipuraja valokuvausbudjetille.

Valokuvaajista sen verran että lähetin myös sille harrastekuvaajalle(jota aiemmin kysyin kuvaamaan meidän häitä) viestiä josko hän kuitenkin vielä miettisi hintapyyntöään uudestaan.

Asiasta kukkaruukkuun. Saatoin löytää tulevan hääpukuni. Olen selannut netistä paljon käytettyjä pukuja ja lähetellyt kyselyjä sinne tänne. Päätin kuitenki laittaa eräälle foorumille ostetaan hääpuku-ilmoituksen ja hetkeä myöhemmin sain jo ensimmäiset vastaukset. Toinen näistä vastaajista on myymässä pukuaan tulevien elokuisten häidensä jälkeen, ja laittoi puvusta kuvan. Ja se on juuri sellainen puku jonka haluan. Ollaan oltu yhteyksissä ja kaikki vaikuttaa täydelliseltä. Jossain kohtaa lähden vielä pukua sovittamaan. On se kumma miten asiat joskus järjestyvät kuin itsestään. :)

Ihanaa lauantai-iltaa! Minä jatkan nyt löhöilyä yhdessä koiran kanssa :)

7. maaliskuuta 2013

Hääpukuja osa 2

Kävin tänään Sydänkäpy-nimisessä liikkeessä sovittamassa hääpukuja, ja täytyy kyllä sanoa että petyin kovasti.

Sovitin neljää pukua, joista kaksi olivat kamalia ja kaksi ihan ok. Unelmapukua ei löytynyt, mutta ehkä kaksi "varavaihtoehtoa", joita kuitenkin pitäisi muokata. Nämä ovat:

Eddy K 933

 ja Maggie Sottero Isadora Marie


Ei muuten toiminut se vinkki että jos kertoo budjetin liikkeessä, niin ei tuoda ylihintaisia pukuja. Kun kerroin budjetin ja että haluan pitsiä sain kuulla "Ei onnistu". Pitsi on kuulemma niin kallista. Jaaha. Sain siis sovittaa aaaaaivan liian kalliita pukuja.

Pettymyksen tästä sovituksesta teki pukujen vähäinen määrä ja aivan väärä koko. Fianceéssa puvut istuivat täydellisesti ja olivat normaalin naisen kokoisia, kun taas Sydänkävyssä oli nollakokoisia pukuja. Minä en ole mitenkään iso mutta kyllä tuli läski olo kun puku ei mennyt lähellekään kiinni, eikä jatkopalakaan auttanut yhtään. Miksi tämän kokoisia pukuja edes on kun minusta useimmat morsiametkaan eivät ole sen kokoisia?!

Otin valokuvia, mutta en kyllä laita niitä tänne. Kun puvut tosiaan olivat niin väärän kokoisia niin eihän siinä edes näe miltä sen puvun kuuluisi näyttää päällä. :(

No joo, eihän tässä vielä mikään kiire ole. Haluaisin vain sovittaa lisää ja löytää edes sen oikean mallin. Ja kun tämä raha nyt näyttää olevan esteenä. Pitäisiköhän ihan piruuttaan yrittää tilata joku halpakopio netin kautta?

2. maaliskuuta 2013

Kun mistään ei tule mitään

Plääh.

Hääsuunnittelu ei nyt viimeaikoina ole maistunut. Osasyynä tähän on raha. Tein pienen laskelman kaikista isommista rahareijistä (juhlapaikka, sormus, hääpuku, pitopalvelu, valokuvaaja...) ja laskin kaiken halvimpien tarjousten ja päätettyjen budjettien mukaan. Ja tuon laskelman mukaan hääbudjettimme ylittyisi ainakin tuhannella eurolla.

Tiedättekö sen tunteen kun on pitkään haaveillut jostain ja tietää mitä haluaa, mutta joutuu tyytymään johoinkin muuhun koska se on halvempaa? Siltä minusta nyt tuntuu. Eka hääpukusovitus oli hirmu kiva kokemus, kunnes katsoin pukujen hintaa. Yli budjetin, reippaasti. Budjettilaskelman tein itseasiassa kun mietin riittäisikö pukuun sittenkin hiukan enemmän rahaa. No eipä riitä.




Minusta me säästimme jo huimasti rahaa, kun päätin teetättää sormukseni kultasepällä. Sormus tulee maksamaan noin puolet siitä mitä alunperin oli suunniteltu. Ja juhlapaikkassakin säästämme huiman summan. En siis ymmärrä miksi sitä rahaa ei nyt ole tarpeeksi?

Tuntuu turhauttavalta säästää kuukausi toisensa jälkeen ja huomata että säästettävä summa ei koskaan tule täyteen...

Eipä ole vähään aikaan juteltu pitopalveluista tai valokuvaajista kun aina se raha on ongelmana. Ja nämähän pitäisi pikkuhiljaa jo varata...

Olen viime päivinä yrittänyt netistä metsästää käytettyjä hääpukuja, sillä ne ovat halvempia. Onhan siellä ihan hienoja pukuja. Minua on kuitenkin enemmän houkuttanut tuo hinta. Halvimmillaan joku myy viime kesän pukunsa 150 eurolla. Mutta, onko minun tyydyttävä nättin muttei täydelliseen pukuun, vain jotta säästäisimme rahaa? Inhottava ajatella että katuisin valintaa häiden aikaan, tai jälkeen.

Tosin O:n ensimmäinen kommentti kun kerroin katsovani käytettyjä hääpukuja oli "Siiten käyt kyllä heti ensin siuhkussa kun otat sen hjääpäivänä pois". :D Hän kun ajatteli ettei sitä ole pesetetty välissä ja siinä on vielä edellisen käyttäjän "jälki".



Miten teillä muilla raha vaikuttaa suunnitelmiin? Ymmärrän toki ettei kaikkea voi saada, mutta oletteko joutuneet luopumaan monesta unelmasta budjetin takia?

p.s. tulisi se lottovoitto tänään niin saisi edes sen unelmien hääpuvun (sitten kun sellainen löytyy...)